Nyt kun oon saanut aikaseks jo kirjoittaa vähän ruokareseptejä ja matkajuttuja niin on sit pakko avata tuota mun kolmatta intohimoa, nimittäin musiikkia. Musiikki on ollut aika pitkälti osa mun elämää aina. Mut ja mun veli on joskus junnuna pakotettu pianotunneille ja oon kyllä tyytyväinen siihen, koska nyt tällä hetkellä osaan periaatteessa soittaa tai oikeestaan säestää laulun ku laulun. Laulupuolta on tullut reenattua pienenä tyttönä erilaisissa kuoroissa ja täytyy mainita suurimpana saavutuksena esiintyminen viidelle eri presidentillle. Sen jälkeen sit oon käyny vuoden yksityisillä laulutunneilla, joissa suoritin laulututkinnon. Tutkinnon suorittaminen saikin mut jollain lailla taas haaveilemaan siitä, että joskus sais vähän enemmänkin olla ton laulamisen kanssa tekemisessä kuin pelkästään omaks iloks. No sithä meitä kävi kolme tyttöä kokeilemassa idolsiakin, ylläri ylläri menestyksettä. Täytyy sen verran sanoa tuosta idols-formaatista, että katsojille ei ihan koko totuutta näytetä. Mutta eipä siitä sit sen enempää.
Viimesimmät vuodet on sit mennyt lähinnä karaokea laulaessa ja hoilatessa silloin kun Atte ei oo kotona eli yleensä viikonloppu öisin jostain kumman syystä. Nyt kun musta on valmistumassa lastentarhanopettaja ja oon ollut paljon tuolla päiväkotimaailmassa, niin oon päässyt säestämään ja laulamaan lasten kanssa. Se on kyllä ollut tosi ihanaa, mut tavallaan itelle lähellä sydäntä on kuitenkin toisenlaiset laulut kun nää perus tuiki tuiki tähtöset ja popsi popsi porkkanaa.
Yks kaunis päivä hakiessa vaihteeks poikia laivalta menin sit kuluttamaan aikaa länsisatamassa olevaan verkkokauppa.comiin. Sieltähän tarttu matkaan akustinen kitara ja päätin et opettelen ite soittamaan kitaraa, kun ei oo pianoa täällä Helsingissä millä säestää. C-duuriasteikon soittaminen sujuu jo, mut sointujen soittamisesta ei tuu mitään. Mua häiritsee suunnattomasti ku kuulen et se kitara ei oo vireessä ja nyt kitara on jäänyt tohon olkkarin nurkkaan odottamaan virittäjää.
Viikonloppuna Jyväskylässä ostettii mulle uudet soittokirjat ja nyt hinku soittamiseen ja laulamiseen on kova. Tosta Suomipopin supernaiset kirjasta löyty muun muassa mun ehdottoman suosikin Johanna Kurkelan rakkauslaulu ja sitähän on nyt sit koko viikonloppu reenattu omia häitä silmällä pitäen ;) Oon myös jo monta vuotta haaveillu pienen joulucd:n tekemisestä, jonka vois sitten vaikka sukulaisille lähettää joulukortin mukana. Toivotaan et tänä vuonna haaveet toteutuu.
