Okere falls

Eilen aamupäivällä lähdettiin kävelee 4km päähän okere fallsille. Tämänkertainen putous ei ollut mikään korkea vaan ennemminki joen varrella oli useita pienempiä putouksia. Joen varrelta löytyi myös putouksen suulta luola, mihin pääs sisään. Atte pääs myös menemään koko luolan läpi ku hyppäs yhden aidan yli. Jäätiin polskimaan joen varrelle ja oli aika jännää ku piti pitää huolta ettei lähde virran mukaan. Nähtiin myös kajakkeja ja kumiveneitä ja yks nainen innostui just meidän kohdalla temppuilemaan. Se teki kajakilla vedessä kuperkeikkoja, en ymmärrä, mut hauskaa katottavaa se kyllä oli. Myöhemmin ku oltiin jo lähdös pois sieltä, nähtii porukkaa hyppimässä kalliolta sinne jokeen ja niinhän se oli meidänki vielä mentävä kastelee ittemme ja hyppäämään muiden mukana. Reissun lopuks tuettiin vielä paikallista kyläkauppaa pienillä ostoksilla. Illemmalla oltii pelailee tennistä ja sit Aten kaveri Uula tulikin (liftaamalla) viettää loppu viikkoa tänne. Ilta meni paljuillessa, grillaillessa ja kuulumisia vaihtaessa. Uula kiertää maapalloa just päinvastaseen suuntaan ku me, nii pystyy vähä toinentoiselta kuulee mihin kannattaa mennä ja mitä tehdä.

Okere falls

Luolamies

Kajakilla taiturointia

Help

Hyppy tyhjyyteen

Pojat rillaa

Hot water pools

Tänä aamuna ei ollu kovin virkeää porukkaa, joten alkuun puutuiltiin vaa kämpillä. Päivällä mentiin altaalle ottaa arskaa ja uimaan. Iltapäivällä lähdettiin veneretkelle meidän satamasta kohti hot water poolseja. Siellä oli järven rannalla useita altaita ja ne oli luonnostaan lämpimiä, koska vesi tuli maan uumenista. Vesien lämpötilaa ei kerrottu, mutta kuumin oli kyllä törkeen kuumaa, varmaan 60asteista ku siinä ei pystyny olee. Onneks pääs viileeseen järveen pulahtamaan, ku altaat kävi liian tukaliks. Illalla ollaan taas grillailtu, pelattu korttia ja kateltu salkkareita ym. netistä.

Paattimme

Lapsi on terve, kun se leikkii

Pojat poseeraa

Kuumavesialtaat

Rotoiti-järvellä

kuumia-ja kylmiäaltaita

Eilen päivällä lähdettiin maastopyörillä ajelee tienviertä pitkin Hell's gatelle. Heti alkuun paikan päällä päästiin upottaa jalat  (luonnollisesti) lämpimään mutakylpyyn. Siinä ois viihtyny pidempäänkin mut lähdettiin kiertää kävelyreittiä. Matkalla tuli vastaan monia kiehuvia muta-altaita ja kyllä siinä alkoi mietityttää et miten se on mahdollista ku pystytään kuitenkin ite siinä vieressä kävelemään. Mutakylpyjä oli lämpimästä jopa 140asteiseen. Näissä kuumimmissa muta oikein pulppusi ylöspäin ja myös aiheutti paljon höyryä. Vastaan tuli myös vesiputous, joka niin ikään oli lämmintä. Putous oli vissiin tän pallonpuoliskon isoin lämmin vesiputous, mutta pienihän se oli noihin meidänkin näkemiin tavallisiin vesiputouksiin nähden.  Kierrokselta löytyi myös kuumia järviä, joissa oli vähän erivärisiä vesiä kussakin. Joku päivä on suunnitelmissa mennä kattoo Maorikylää, joissa asukkaat käyttää geotermaalis ia altaita ja kylpyjä hyväks ruoanlaitossa, peseytymisessä ja muussakin elämisessä. Tälläkin reitillä oli muutama cookingpool, joiden kyltissä luki et se vesi on 98asteista ja siinä valmistuu kokonainen sika kahdessa tunnissa. Reitin jälkee käytiin vielä läheisellä järvellä pitää evästauko ennen kuin polkastiin takas
kämpille. Matkalla käytiin vielä tekee tuttavuutta Aten lempieläinten laamojen ja alpakoiden kanssa, ku sen mielestä ne on nii uljaita eläimiä :D Illemmalla käytiin sitten pulahtaa vähän viileämmissä altaissa eli järvessä ja uima-altaalla tennismatsin jälkeen. Hauska sattuma kävi, kun telkkarista tuli Uuden-Seelannin Master chef ja niillä oli just tehtävänä valmistaa ruokaa luonnossa kuumissa altaissa. Ilmeisesti ei oo ihan arkipäivää paikallisillekaan toi kokkailu noissa altaissa muuta ku Maoreille.

Cooking pool

Footmudpool

Kiehuvaa mutaa

Luonnollisesti kuumia altaita

Pyöräretkeläiset

Uljaita eläimiä

Tänään aamusta mentiin altaalle ottaa aurinkoa ja kyllähän siinä sellaiset 3 tuntia vierähtikin. Sen jälkeen käytiin pakkaamassa eväät mukaan ja lähdettiin kanootilla kiertää toi meidän järvi Rotoiti. Eväät nautittiin vastarannalla ja taas kerran aika mukavassa maisemissa. Kanotoinnin jälkeen ollaan vaa otettu rennosti. Syötiin quesadilloja, käytiin kioskilla jätskillä ja nyt aletaan kattoo leffaa unohtamatta leffaeväitä. Kyllä elämä vaan on aika mukavaa!

<3

Kanotoimassa

Rotoruanloma polkastu käyntiin

Eilen illalla päästiin vihdoin perille tänne Rotorualle. Meillä on täällä siis rci:n kautta hankkima lokaosake huoneisto. Nyt on puitteet kohdallaan. Tässä on terassi grilleineen, mistä on järvinäköala. Asunto on kaksikerroksinen ja täältä löytyy keittiö, olohuone, kaksi makuhuonetta ja kaksi kylpyhuonetta. Tällä alueella on tenniskenttä, tramppa, sauna sekä uima-ja porealtaita. Lisäks käytettävissä on vuoristopyörät ja polkuveneet. Täällä tosiaan saa nauttia ja olla rauhassa ku  keskustaan on melkein 20km eikä edes paikallisbussit kulje tänne. Eilen ei ehditty ku käydä nopee lähikioskilla ostaa pakolliset aamupala välineet, eipä sieltä muuta oikei löytynykää ja siks oli pakko käydä hotellin ravintolassa ottamassa vähä snscksia et jakso nukkua.

Tänään aikasin aamulla oli skypetreffit porukoiden kaa, aikaeron takia tosiaan on hankalaa löytää molemmille sopivaa aikaa. Sen jälkee soitin respaan ja sovin kyydistä keskustaa ja sehä onnistu melkein heti. Pyörittiin Rotoruan keskustassa ja rannan tuntumassa torikojuilla ja sen jälkee lähdettii kauppaan tekee viikon ruokaostoksia. Kassalle asti kaikki sujui hyvin ja kassaneiti kysy papereita viinejä ym. varten, mutta ei käyny eurooppalainen ajokortti, joten ne jäi sit siihen. Odoteltii sovitussa paikassa paluukyytiä melkein tunti ja sit soitettii respaa et mikä kestää. Ilmeisesti oli kiirettä ollu ja kyyti tuli melkein 1, 5h myöhässä. Matkalla pysähdyttii hoitaa aiemmin epäonnistuneet alkoholiostokset. Kämpille päästyä vietettiin grillikauden avajaisia ja taas tuli sellane olo et ei siellä Suomessa voi talvi olla. Illalla käytiin pelailee tennistä, polskimassa ja saunomassa. Nyt vietetään lettu/piirakka kestejä eli paistettiin lettuja ja tein feta-kasvispiirakan. NAM.

Paljuilemassa

Rotoruan keskusta

Vihdoin jääkaappi täynnä

Tennisässä

Nelson-Picton-Wellington

Eilinen päivä menikin aika pitkälti bussissa istuessa, nimittäin Franz Josef-Nelson väli otti sellasen 9h. Bussimatkat onneks on menny nopeemmin ku normaalisti, johtuu varmaankin noista kiinnostavista maisemista. Oltiin yötä Albert hostellissa, jossa on ollut hotelli 1880-luvulta lähtien. Ei tarvinu lähteä illalla merta edemmäs kalaan, sillä hostellista löyty kaikki, mitä tarvittiin; ruokaa, juomaa, tietokone ja pingispöytä. Päästiin pelaa nelinpeli kahta äijää vastaan ja kyllä niitä tais hiukan ketuttaa ku hävisivät molemmat erät ja meillä oli kuitenkin tyttö joukkueessa. Mutta eipä mikä tahansa tyttö, nimittäi pingistä on jonkun verran tullu autotallissa hakattua.

Tänään bussimatkustus jatkui muutaman tunnin verran Nelsonista Pictoniin, josta sit heti perään jatkettiin lautalla kohti Wellingtonia. Mua vähän jänskäs et mitä matkasta tulee ku Aten kaveri varoitteli et viimeks ku se oli menny nii oli aikamoinen laattalaiva ollu merenkäynnin takia. No mut meilläpäs olikin tyyni, aurinkoinen sää ja 4h matka sujui mukavasti kannella loikoillessa. Nähtiin muuten myös siellä aavalla merellä delfiinejä, tai no Atte näki yhden hyppäävän ja mä näin pari evää. Ne oli myös nii kaukana et en tiiä voiko edes laskea. Jos vaa aikataulut sujuu, nii ois kiva vielä tehdä ihan sellanen delfiinien bongausretki.

Nyt ollaan siis vaihdettu Etelä-saari Pohjois-saareen. Harmittavasti jäi Milford Sound ja Kaikoura näkemättä bussiyhteyksien takia, mutta eiköhän me menetys korjata täällä pohjoissaarella. Nyt ollaan yötä täällä Wellingtonissa (pääkaupunki?) ja huomenna matka jatkuu kohti Rotoruaa, jossa vietetään kokonainen viikko loma-osake huoneistossa, jossa on kaikki herkut. Kyllä nyt vähä jo oottaaki et saa vähäks aikaa asettua ja oikeesti lomailla. Matkustaminen on rankkaa! :D

Lautalla kohti Wellingtonia

Laskiaispullaa, omnom

Alus

Franz josef

Eilen jatkui matka tänne jäätiköstä tunnettuun kylään Franz Josef Glacieriin. Ei ollut kuskille ihan helpoin tai mukavin reitti ajaa, koska matkan aikana mentiin vuorta ylös ja alas ja sen lisäksi mentiin valehtelematta yli kahdestakymmenestä riippusillasta, joissa bussin kyljet tyyliin hipoi kaiteita. Istuttiin bussissa reilu kuus tuntia ja taas kerran matkustaminen vei mehut, joten ensiks otettiin muutaman tunnin päikkärit. Myöhemmin lähdettiin kävelee pientä glowing worms reittiä, mutta se loppui lyhyeen, koska muuttui vaaralliseks aiemmin olleiden tulvien takia. Se siitä urheilusta ja kiiltomadoista. Iltaa vietettiin paljuillen, syöden, juoden ja biljardia pelaten.

Tänään heräämisen jälkeen lähdettiin sitten jäätiköiden valloitukseen. Tästä meidän hostellistakin jo näkee tuolla kaukana lumhuippuisia vuoria ja jäätikköä, mutta yllättäen sinne olikin useamman kilometrin matka, ennenku päästiin itse reittiä aloittamaan. Tie jäätikön luo oli kirjaimellisesti pitkä ja kivinen, mutta onneks matkalla oli paljon nähtävää. Muun muassa vesiputouksia, joihin Atte sitten meni lähemminkin tutustumaan, eli pesulle putouksen alle. Vihdoin kun oltiin pääsemässä jäätikön alkamis kohtaan tuli pienoinen pettymys, sillä reitti ei vienyt ihan jäätikölle asti ilmeisesti  putoavien kivien ja jäiden takia. Siinä missä reitti loppu, oli vanhoja lehtileikkeitä jäätiköillä tapahtuneista onnettomuuksista, jottei uhkarohkeimmat menisi siitä pidemmälle. Ois kyl itelläki mieli tehny vaa jatkaa eteenpäi, mut parempi näin. Täällä järjestetään tosi paljon helikopterilentoja itse vuorille ja jäätikölle, mutta hinnat vaihteeks oli sen verran suolaset, että oli jätettävä väliin. Onneks me Suomalaiset ollaan sentäs oltu kosketuksessa lumen ja jään kanssa, niin ei ny nii kauheesti jäänyt kaivelee hampaan koloon. Ja Tätä pettymystä lievensi kuitenkin koko päivän aikana nähdyt huikeet maisemat. Illemmalla käveltiin tää pieni kylä päästä päähän ja käytiin syömässä ja rentoutumassa paljussa.

Atte pesulla

Kivet

Kastautumassa

Postikorttimaisemia

Farnz Josef Glazier

Queenstown

Eilen saavuttiin tänne kuningattarien kaupunkiin. Ensiks otettiin jalalla sellane 4km marssi rinkat selässä meidän hotellille. Hotelli oli halvin, mitä löydettiin ja ehdottomasti hintansa väärti. Illalla otettiin sitten ilo irti palveluista eli ilmaisesta poreammeesta ja saunasta. Ja mikä parasta, taas kerran kiuas oli Suomalaista tekoa.. Myöhemmin mentiin vielä hotellin ravintolaan pihveille ja viineille.

Tänään aamusta mentii selvittelee erilaisia Wine tour vaihtoehtoja. Ainoastaan yhteen näistä pääs julkisella, joten valinta oli helppo. Käytiin Amisfield nimisellä viinitilalla kävelemässä ja viininmaistajaisissa. Maistettiin viittä eri viintä ja yks pullokin sieltä sitten lähti mukaan. Täytys kattoo löytyykö kyseisen viinitilan viinejä sieltä Suomen Alkosta, että pääsis myöhemmin muistelee tätä vierailua. Tän reissun jälkeen mentiin pyörii Queenstownin keskustaan tai oikeastaan satamaan. Hulppeat oli näkymät, vuoria joka puolella ja niiden välissä kirkkaan turkoosi järvi ja siitä virtaavia jokija. Keskustasta buukattiin jet boat retki maailman jännittävimmälle shotover jetille. Bussi vei meidät canyonin varrelle, josta hypättiin veneen kyytiin. Voin kertoa, että kyllä se aika jännittävää oli ja en ehkä koskaa oo tehny mitää noi siistiä. Joessa oli vettä ainoastaan joku 15cm ja vene kulki kapeissa väliköissä jopa 80km/h ja sit matkalla se teki sellaisia 360asteen pyörähdyksiä. Se kuski tahalleen ajoi vielä ihan kallioiden vierestä ja aiheutti meille matkustajille kiljahduksia ja vatsanväänteitä. Ihan hiton taitava täytyy kyllä kuskin olla ja kuulemma 2,5kuukauden koulutus siihen riittää. huhhuh. Kuski kertoi, että veneen moottorissa on "vaan" 700hevosvoimaa ja kuluttaa 4,5litraa bensaa minuutissa. Joten ei ihme, ettei ihan ilmainen reissu ollut.  Tän jälkeen jäätiin vielä ihailee canyonin maisemia ja kahlaamaan joessa. Illan kruunaa taas poreamme ja sauna. Mikä päivä!

Pari riviä viinirypälepuita

Amisfield winery

Aten saalis

Viininmaistajaiset

Kiwi

Canyonilla

Jet boat

Hobittien maa

Lento tänne alkoi hauskasti, kun lennon turvavideon rooleissa oli pelkästään jotai hobitteja, peikkoja ja eläimiä. Sen lisäks leffatarjonnasta löyty oikein oma kategoria näille Taru sormusten herrasta ym. leffoille. Kun päästiin kentälle Christchurchii meillä jatkui netistä hotellien ja hostellien etsiminen, ilman tulosta. Yhtäkkiä bookingin sivuilta löytyi sopiva ja huoneita oli vain yks jäljellä, joten tällä kertaa ei aikailtu, vaan varattiin heti. No sit kun ruettii kattelee navista ohjetta hotellille selvis et sehä on sit Englannin Christchurhissa. Hehheh. Ja rahoja tuskin saadaan takas, kun ehdoissa on et jos jättää tulematta, veloitetaan 100%. Päätettiin sit lähteä keskustaan jatkamaan paikan päälle etsintöjä. Ei menny kauan ku tajuttiin et ilmeisisti parin vuoden takaiset maanjäristykset on jättäny jälkensä kaupunkiin. Kaupunki oli lähestulkoon tyhjä autoista ja ihmisistä. Kaikki kadut oli suljettuja ja kaupunki oli pelkkää rakennustyömaata. Oli aika pysäyttävää kävellä siellä kaduilla. Yks ainut hotelli keskustassa oli auki ja käytii kyselee huonetta ja respan äijä sano et on mahdotonta löytää sille päivälle hotellia et koko kaupunki  on ylibuukattu. Lähdettii keskustasta kauemmille kaduille, pakkohan meidän oli yöpaikka löytää. Käveltiin vaihteeks miljoona kilsaa ja kaikkialla tuli vastaan eioota. Vihdoin yhdestä respasta soiteltii eteenpäi ja löydettiin hostelli, ja hostellin vikat sängyt. Ei muuta ku lisää kävelyä ja ilta yhdeltätoista saatiin ku saatiinki katto pään päälle. Helpotus.

Barokkikauppoja

Yösijaa etsimässä

Suljettuja teitä

Rakennustyömaata

Saatiin kerta heitolla kaupungista tarpeeksemme ja ostettii ale bussipassit, joihin kuuluu 17matkaa ympäri maata hintaan 140€per naama. Tänään ollaan matkattu bussissa kahdeksan tuntia ja nähty aivan mielettömiä maisemia. Ei Uuden-Seelannin luontoa turhaan kehuta. Pysähdyttiin lake Tekapolla ja taas tuli jotai aivan uutta vastaan; lumihuippuisia vuoria, turkooseja JÄRVIÄ JA JOKIJA. En tiennyt sellasten olevan edes olemassa muuta ku merissä. Nyt ollaan yöpaikassa Wanakassa ja täällä samat maisemat jatkuvat ja samat ongelmat. Nimittäin Atte oli buukannu meille täältä viiden tähden hostellin, mutta väärälle päivälle. Eli etsittiin eilen yöpaikkaa ja meillä oli yhtäaikaa 3 varausta eri kaupungeista. No pää rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Ei vaa, ehkäpä oli jo aikaki jotai pientä probleemaa tulla vastaan. Täällä vietetään sitten huomiseen iltapäivään asti ja sit matka jatkuu kohti Queenstownia.

Turkoosi järvi

Pari lammasta

apina puussa

Eväsretki wanakassa

Ps. Täällä meidän viiden tähden hostellissa on koneet niin saadaan pitkästä aikaa siirrettyä järkkäriltä jotain kuvia eli pian saatte myös nähdä juttuja, mistä höpöttelen :)

1/2

Kylläpäs aika menee nopeesti. Viisi viikkoa reissua takana ja saman verran edessä. Toisaalta ku kattelee kuvia ja miettii sitä hetkeä ku lähdettiin nii tää reissu on tuntunu ikuisuudelta. Mutta ei, ei ole vielä koti-ikävä, niin paljon vielä nähtävää ja koettavaa. Takana on Aasia ja Australia ja edessä Uusi-Seelanti ja Usa.

Eilen oli vika päivä Melbournessa. Lähdettiin aamusta ratikalla Melbourne zoohon, koska haluttiin vielä kerran nähdä näitä Australua otuksia, kun tuskin ihan hetkeen ainakaan tänne takas tullaan. Tää eläintarha oli kyl ehdottomasti paras, missä oon käyny. Pakolliset eläimet oli tietenkin kunnon häkeissä, mutta paljon oli eläimiä ihan vaan aidan takana tai jopa vapaana tietyllä alueella. Australian eläimistä nähtiin kenguruita, koaloja(ainoastaan 3), emuja ja wompatteja. Oli tosi kiva ku emut ja kengurut oli vapaana niiden alueella, nii pääs iha vieree kattelee. Muiden maiden eläimistä täytyy mainita mun lempparit kirahvit ja elefantit. Nähtiin myös show, jossa elefantille heitettiin hedelmiä veteen ja se innostu sit uiskentelemaan. Kaiken kaikkiaan tosi iso eläinpuisto, jossa oli paljon eläimiä, suosittelen.

Kilppareita

Magnusti

Atte ja jättiläiskilppari

Afrikan eläimiä

Kengu

Elefantti-show

Illemmalla lähdettiin kiertelee kauppoja, tarkoituksena löytää mulle ja Aten äitille Uggit. Aluks pidin pitkän pohdinnan merkin valinnasta, kun tosiaan Australia on täynnä Ugg-nimisiä kenkiä ja kaikkihan on omalla tavallaan aitoja. Päädyin kuitenkin alkuperäisiin, Australiassa valmistettuihin ja Australian omistamaan merkkiin. Nimittäin se meidän tuntema Australian Ugg on oikeasti Usan omistuksessa. Kymmenien liikkeiden ja varmaan 10km kävelyn jälkeen sopivat löytyivät ja valitsin sellaset, mitä en ainakaan vielä oo Suomessa nähnyt.

Nyt ollaan Melbournen kentällä ja kohta astutaan Christchurchin koneeseen. Vähän jännät paikat, kun ainakaan netistä ei löydetty yhen yhtä hotellia tai hostellia ens yöks. En ymmärrä miten se on edes mahdollista. Tää ratkasee aika pitkälti sen, millanen ystävänpäivä mulle tulee. O-ou.