Maailmanympäri 70 päivässä: Franz josef

Eilen jatkui matka tänne jäätiköstä tunnettuun kylään Franz Josef Glacieriin. Ei ollut kuskille ihan helpoin tai mukavin reitti ajaa, koska matkan aikana mentiin vuorta ylös ja alas ja sen lisäksi mentiin valehtelematta yli kahdestakymmenestä riippusillasta, joissa bussin kyljet tyyliin hipoi kaiteita. Istuttiin bussissa reilu kuus tuntia ja taas kerran matkustaminen vei mehut, joten ensiks otettiin muutaman tunnin päikkärit. Myöhemmin lähdettiin kävelee pientä glowing worms reittiä, mutta se loppui lyhyeen, koska muuttui vaaralliseks aiemmin olleiden tulvien takia. Se siitä urheilusta ja kiiltomadoista. Iltaa vietettiin paljuillen, syöden, juoden ja biljardia pelaten.

Tänään heräämisen jälkeen lähdettiin sitten jäätiköiden valloitukseen. Tästä meidän hostellistakin jo näkee tuolla kaukana lumhuippuisia vuoria ja jäätikköä, mutta yllättäen sinne olikin useamman kilometrin matka, ennenku päästiin itse reittiä aloittamaan. Tie jäätikön luo oli kirjaimellisesti pitkä ja kivinen, mutta onneks matkalla oli paljon nähtävää. Muun muassa vesiputouksia, joihin Atte sitten meni lähemminkin tutustumaan, eli pesulle putouksen alle. Vihdoin kun oltiin pääsemässä jäätikön alkamis kohtaan tuli pienoinen pettymys, sillä reitti ei vienyt ihan jäätikölle asti ilmeisesti putoavien kivien ja jäiden takia. Siinä missä reitti loppu, oli vanhoja lehtileikkeitä jäätiköillä tapahtuneista onnettomuuksista, jottei uhkarohkeimmat menisi siitä pidemmälle. Ois kyl itelläki mieli tehny vaa jatkaa eteenpäi, mut parempi näin. Täällä järjestetään tosi paljon helikopterilentoja itse vuorille ja jäätikölle, mutta hinnat vaihteeks oli sen verran suolaset, että oli jätettävä väliin. Onneks me Suomalaiset ollaan sentäs oltu kosketuksessa lumen ja jään kanssa, niin ei ny nii kauheesti jäänyt kaivelee hampaan koloon. Ja Tätä pettymystä lievensi kuitenkin koko päivän aikana nähdyt huikeet maisemat. Illemmalla käveltiin tää pieni kylä päästä päähän ja käytiin syömässä ja rentoutumassa paljussa.